Mä olen ihannematkustaja, jos jättää huomiotta, että päpätän aina bussissa puhelimen. Muuten voisi luulla, että minua on mukavaa kuskata pysäkiltä toiselle.
- Moikkaan kuskia aina
- Hymyilen
- Eiköhän noi riitä, matkustaja mä vain olen
Perjantaina kävin Veban synttäreillä Pikkiksessä. Päästiin lähtemään Vesalta joskus ysin aikaan, eli niihin aikoihin kun Kallion perjantai-ilta alkaa pikkuhiljaa puhkeamaan kukkaan. Kallio on aina täynnä vaikka mitä sekopäitä ja kylmällä ilmalla ne sekopäät tykkää viettää aikaansa sporissa. Mut taidettiin myös leimata yhdeksi niistä Kallion nisti-alkoholisti-ongelmiksi. Okei, en mä ihan pulmunen ollut, mulla oli puolen litran siideri kädessä kun kipusin kasin ratikkaan Kustaankadun kohdalla. Kuskilla oli varmasti huono päivä, mut ei mulle silti saa huutaa.
Se haukku mut alkoholistiksi ja sosiaalipummiksi, itseasiassa suositteli mulle AA-klinikkaakin. Mähän tietysti vein siiderin ulos heti kun herra kuljettaja käski, mutta se uhkas silti hälyttää paikalle poliisin. Ja tämä kaikki tapahtui siis Kalliossa, jossa mä pidän itseäni ns. svenska talande bättre folkina. Päästäkää mut pois täältä. Jos muut matkustajat sporassa ei örvellä ja oksenna päälle, niin viimeistään kuski hoitaa ahdistelun.
Ja tähän loppuun vielä mun on pakko mainita, että mä vihaan asiakkaita, jotka ei tiedä mitä asiaa niillä on. Soittais äidilleen ja huokailis sinne puhelimeen kun elämä on niin kauheen vaikeeta. Äiti ymmärtää, mä en nyt taaskaan vaan satu olemaan empaattisella tuulella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti