tiistaina, syyskuuta 19, 2006

Historian havinaa, näitä kirjottelin kun viimeksi tulin reissusta kotiin.

2005-12-30 @ 01:51:46 kirjoittaja hanniTagit:
Mä olen säälittävä
Mutta eikös ongelman myöntäminen ole ensiaskel parannukseen. Kello on puol kolme yöllä ja mä yritän riekkua valveilla ja odottaa et rakas poikaystäväni tulis laneilta kotiin. Toki mä voisin mennä nukkumaan.

Toisaalta kirjottaminen on aika terapeuttista. Jos vielä uskaltais kirjottaa kaiken minkä haluaisi. Mä olen vaan aika helposti tunnistettavissa tosta mun nimestä. Enpä tosiaan ajatellut sitäkään kun tän blogin pistin tänään pystyyn.

Mä olen huomannut että mua ahdistaa aika usein täällä kylmässä ja pimeessä Suomessa. Mua ahdisti ihan kauheesti viime syksynä, joten lähdin ahdistusta karkuun Mexicoon. Se auttoi. Tulin takasin ja ahdistuskin tuli. Aika pelottava ajatus, että olen kokopäivä-onnellinen ainoastaan rinkka selässä vieraiden ihmisten ympäröimänä.

Ei saa ymmärtää väärin. Oli kiva tulla takaisin kotiin. Mutta menee vaan niin väärinpäin. Kotona on kiva olla pari viikkoa kerrallaan ns. lomalla ja haahuilla loppuaika maailmalla. Selvästi joku ohjelmointivirhe mussa.
Mun pitäis aivan selkeesti jatkaa matkustelua mahdollisimman pian, mutta kultani mun on täällä kotona, joka ei lähde. Eli joudun lähtemään aina yksin. Toisaalta yksin lähtemällä varmistaa sen, että ei ole yksin. Joten jatkan lähtemistä yksin.

Eiks tähän aikaan yöstä voi laittaa kaiken sekavuuden ja muunkin väsymyksen piikkiin?


Tila: Julkaistu 2005-12-30 @ 01:23:34 kirjoittaja hanniTagit:
Loistavaa ajanvietettä.
1: Ota lähin kirja ja katso siitä sivu 18, rivi neljä. Kirjoita mitä siinä lukee: jotain apua siitä oli kuitenkin tähän mennessä ollut (Hiroshiman portti)

2: Ojenna vasen kätesi niin pitkälle kuin pystyt. Mitä kosketat ensimmäisenä?: poikaystävän jenkkifutispysti

3: Mitä katsoit viimeksi TV:stä?: Everwood

4: Arvaa aika ilman kelloon katsomista: 01:15

5: Katso kelloosi - mitä se näyttää?:01:09

6: Mitä muuta kuin tietokoneen kuulet nyt?: en juuri mitään

7: Milloin viimeksi kävit ulkona ja mitä teit siellä?: Röökillä hetki sitten tossa pihalla

8: Missä nettisivulla kävit ennen kuin katsoit sähköpostisi?: avasin vaan messengerin

9: Millaiset vaatteet sinulla on ylläsi?: miesten bokserit ja t-paita (mun yöasu)

10: Näitkö viime yönä unta? Millaista?: Siin tapahtu ihan kauheesti kaikkee. Ainakin yhet häät, lukion kevätjuhla, jossa vararehtori teki spagaatin alasti

11: Mille nauroit viimeksi?: poikaystävän jollekkin hassulle jutulle

12: Mitä huoneesi seinillä on?: kirjahylly

13: Oletko nähnyt mitään outoa viime aikoina?: kaks miespuolista hevaria kielet toistensa kurkussa.

14: Mitä ajattelet tästä kyselystä?: Aivan loistavia!

15: Minkä elokuvan näit viimeksi?: Pulp Fiction

16: Jos tulisit multimiljonääriksi, mitä ostaisit?: Uuden rinkan ja suoraan Hesa-Vantaalle. Ekaks Mexico Cityyn moikkaamaan kavereita ja kattomaan loput väli-Amerikasta, mitä viimeks jäi näkemättä. Sen jälkeen seuraavat kymmenen vuotta aina sinne minne milloinkin tekisi mieli mennä. Mä olisin hyvin onnellinen.

17: Kerro itsestäsi jotain sellaista, mitä muut eivät tiedä?: Oikeesti mä en ole niin onnellinen kun annan ymmärtää

18: Jos voisit vaihtaa maailmassa yhden asian, huolimatta syyllisyydestä tai politiikasta, minkä vaihtaisit?: Lastentekoajokortti. Ykskään lapsi ei joutuis äitinsä puukotettavaks ja poltettavaks.

19: Pidätkö tanssimisesta?: Jep, lattareita.

20: Voisitko koskaan harkita ulkomailla asumista?: Voisin ja aion myös käytännössä kokeilla mahd. pian.

21: Minkä kirjan luit viimeksi?: Trainspotting, aika erikoinen...

22: Kuinka monta huonetta kodissasi on?: 2 h ja keittiö + parveke ja vessa

23: Mikä uutinen on viime aikoina mietityttänyt sinua?: Presidentin vaalit

24: Mitä näet katsoessasi ulos ikkunasta?: Säkkipimeetä.

25: Mitä sinulle tulee mieleen sanasta punainen?: intohimo


Tila: Yksityinen 2005-12-29 @ 17:24:38 kirjoittaja hanniTagit:
Kotona taas
Suomi ei tunnu mun kodilta. Sellanen väliinputoaja fiilis. Kaikki kaatuu jotenkin niskaan täällä. Tälle ahdistukselle vois toki tehdä jotain, mut helpompi on vaan rypeaä. Hauskinta tässä on varmaan se, että mulla on kaikki oikein hyvin. Tai niin ainakin kuvittelis. Ja mitä enemmän mä mietin onks kaikki hyvin, niin sitä paremmalta kaikki tuntuu.
Ongelma on vaan siinä, että mä en mieti, kuinka hyvin asiat on. Mä mietin aina, kuinka ne vois olla paremmin. Eli minne päin maailmaa sitä lähtisi seuraavaksi. Mut mä tosiaan yritän nyt olla onnellinen ja mahdollisimman vähän ahdistunut täällä koto- Suomessa. Mä tarviin vaan actionia. Täällä ei tapahdu mitään.
Ei Mexicossakaan tainnut joka päivä mitään ihmeempää tapahtua. Ehkä siellä oli vaan helpompi ottaa kaikesta kaikki irti.

Ei kommentteja: