Tanaan lahetaan Mancoraan!

Hyva fiilis. Eikohan taa Lima ala olemaan jo aika nahty. Oli aika lahella, ettei jaaty Limaan viela hetkeksi. Mancorassa on talla hetkella kaynnissa naisten maailman cupin kisa ja ei selvastikkaan oltu ainoat, jotka haluaa nahda surffityttoja pikkubikineissa. Loydettiin lopulta piletit Mancoraan asti. Olisi ehka kannattanut hankkia ne liput etukateen. Me ei vaan Ginon kanssa olla kovin toimiva yhdistelma.

Ensinnakin Ginon mustasukkaisuus ja mun yleinen flirttitaso -ei toimi. Oltiin Mancoran kavereiden, David, Claudio ja kumppanit, kanssa valloittamassa Barrancon yolemaa. Oli ehka siistein ilta ikina. El embrujo on paassyt jo Limaan asti. Mun uus suosikkibandi on kuitenkin Grupo 5. Niilla on sellaisia huippuhitteja kuin Y hoy te vas ja Adios amor, Tanaan sina lahdet ja Hyvasti rakkaani. Hannin ja Ginon biisit. =)

Niin se ilta. Ensinnakin mun ja Ginon rahankaytto on ala-arvoista. Lahettiin baariin 40:n solin kanssa. Molemmilla oli kakskymppiset taskussa. Ma luulin, etta Ginolla oli rahaa ja se luuli etta mulla on. Onneks David hoiti lahes koko illan. Ma puhun aika hyvin espanjaa. Mun aksentista ei kuulemma huomaa enaa niin pahasti, etten ole taalta. Gino oli vahan nareissaan kun leikin baarissa enemman sen kavereiden kanssa kuin sen.

Ekat oikeat pultit Gino veti kun tanssin Claudion kanssa Embrujon. Se on kuulemma meidan biisi. Gino olis halunnut lahtea kotiin jo sillon ja kello oli vasta nelja. Ma halusin kuitenkin jaada eika se uskaltanut jattaa mua sinne yksin. Olin ehka hiukan paissani ja Ginon kankkaily oli musta vaan sopoa.

Joskus viiden jalkeen kun metsastettiin taksia baarin ulkopuolella joku poika tuli moikkaamaan mua. Ei ois ehka pitanyt, Gino heitti sita purkkapaketilla paahan. Se oli koomista se. Taksimatkalla sitten ihan oikeasti jo tapeltiin. Meilla ei vaan ollut yhtaan rahaa maksaa sita taksia. Oltiin kaytetty se 40 solia neljaan litraan kaljaa. Kas kummaa.

Gino kavi siis herattamassa sen aidin kuuden maissa aamulla lievasti humaltuneena. Ma tein oman osani ja kavelin keittion ovea pain, jolloin muutkin herasi. Enhan ma voinut muistaa etta keittiossa on ovi. Naa on naita iltoja, jotka muistaa aika pitkaan. Tuntui aika hyvalta olla taalla.

Aamulla ei tuntunut ihan niin hyvalta. Ginon isa oli saapunut mestoille + kymmenen muuta setaa ja tatia. Herailtiin siina 12:n pintaan ja mentiin raikkaina edustamaan olkkarin puolelle.

Ollaan me muutakin tehty kuin juostu baareissa. Ala Lissu huoli. Tama oli vain yksi ilta kymmenesta. Ostin muuten postikortteja. Se ken uskoo etta muistan myos lahettaa ne, laittakoon mulle osoitteensa. Toisaalta tuleehan ne perille myos silla perinteisella "kylla posti tietaa-tyylilla"

Rahaa ei ole juurikaan jaljella, joten alkaa odottako tuliaisia. Mileena, muhun on oikeesti iskenyt pieni shoppailukarpanen taalla. Tekis mieli ostaa kaikkea kivaa, mut en uskalla shoppailla mitaan ilman sua. Moikkis murut, ma meen pedikyyriin. Taytyy olla nattina Mancorassa.