Yhteenveto

tälleen sunnuntaina on aina hyvä lähteä pohtimaan, mitä viikonaikana on saanu aikaseks. Siitä tulee sellanen ihana saamaton olo.

Kele sanoo aina, että mä olen hyvin ailahtelevainen tapaus. -epästabiili. Jep jep. Mä elän tälleen kausiluontosesti. Saatan jonkin viikon aikana nukkua vaan 25 tuntia kun on vaan niin kauheesti kaikkea, mitä pitää tehdä. Ja sitten on näitä viikkoja kun on aikaa lukea 6 kirjaa ja pelata 4 rundia golfia.

Minkä takia ei vois elellä silleen tasasesti, et kaikki tapahtumat jakaantuis jollain logiikalla fiksusti.

Ei mua kirjojen lukeminen yhtään ahdista. Sehän on kivaa ja joskus täytyykin lukea itselleen yliannostus. Lähinnä nyt tökkii tää golf. Ensinnäkin mä en osaa pelata sitä, jonka johdosta oon 85 % kierroksesta huonolla tuulella, kun en osu palloon. Miksi sitä täytyy siis pelata? Jaa, mietin ensi kesänä kaksi kertaa ennen jokaista mahdollista kierrosta.

Hengasin eilen pitkästä aikaa Riikan kanssa. Se taisi pelastaa tän viikon sosiaalisen puolen.

Mä olen edelleen sitä mieltä, että Suomen armeijainstituutio on vanhentunut ja sitä pitäis muuttaa. Se ei vaan voi olla oiken, että kaikki mulle rakkaat ihmiset on ilman puhelinta leirillä just se perkeleen kaks viikkoa ennen kun mä lähden!

Saattaa olla, että jopa meidänkin pojista voisi olla hyötyä sodan syttyessä, mutta mä en todellakaan ymmärrä mihin ne tarvitsee Anttia intissä iltaisin/öisin. Vaikka tarvitsisikin, mä tarviin enemmän.

Nyt mä alotan siivoo.