Huanchaco

Hei murut,

Meilla on ollut pieni joulupaussi blogin paivityksen suhteen. Tosiaan, mika ihmeen joulu? Oli ehka stressittömin ja erikoisin joulu ikina. Aatonaattona oltiin perinteisesti baarissa. Lattarit alkaa pikkuhiljaa jo sujumaan. Ma taidan oikeesti tykata perulaisista miehista. Kaikki kenen kanssa kavin pyorahtamassa La Barran parketeilla (ihan perus asfaltilla siis, tanssilattia kun oli siirretty ulos) olivat aivan uskomattoman kohteliaita ja huomioonottavaisia.

Taidan olla aika vanha, koska lahdin kotiin jo puoli kolmen maissa unkarilaisen pojan kanssa samalla taksilla. Olin hyvin jarkyttynyt, kun silla oli pokkaa kysya lahdenko sen luokse yoksi. Herranjumala, mihin taa maailma on menossa. Olin jutellut sille illan aikan ehka kerran ja meilla ei ollut mitaan sutinan tapaistakaan. En yllattain lahtenyt, jonka jalkeen se ei edes saattanut mua himaan. Kun kerran tottuu prinsessakohteluun on vaikea palata perustasolle.

Joulu meni ihan kivasti. Syotiin joulupaivallinen My Friendissa. Yli 30-henkista seuruettamme ravittiin kalkkunalla ja alkoholipitoisilla juomilla. Mun tsagalla olin tietysti kipea, joten jouduin skippaamaan viinakset. Olin varmaan ainoa, joka ei karsinyt joulupaivana krapulasta. Telkkarista tuli Love actually, jota fiilistelin koko paivan. Paras leffa ikina.

Huanchaco oli ihan paikallaan Cuscon jalkeen. Rantoja, aurinkoa ja surffausta me tarvitsimmekin. Ollaan majailtu Cherry´sissa. Ei se mikaan hostelli ole, mutta reissun ensimmainen privaparveke ja tottakai perinteinen telkkari. 15 solia per naama. Ei paha.

Surffaus on turhauttavaa valilla. Tanaan oli paskimmat aallot ikina. Rannalla ei ollut juuri mitaan, joten Randall vei meidat merelle etsimaan aaltoja. Hyva vasyttaa kadet etukateen. Loysin yhden ison, (liian ison) jolla meinasin tappaa itseni lisaksi myos Randallin. Aallon sisalla tuntuu ihan pesukoneelta ja pesukoneessa laudan kanssa pyoriminenei tunnu kivalta. Meloin kiltisti takaisin rantaan surffaamaan miniaalloille. Mulla on edelleen vahan suolainen maku suussa siita 10:sta litrasta merivetta mita nielin.

Yleensa aalloilla on kuitenkin ihanaa. Yhdella hyvalla aallolla jaksaa fiilistella monta paivaa. Rakastan meren tuoksua ja ääniä. Joskus on ihana vaan lillua laudalla aaltojen takana ja olla miettimatta mitaan. Jain taas koukkuun mereen.

Huomenna siis erotaan Mileenan kanssa. Mileena lahtee yobusilla Limaan ja sielta Buenos Airesiin ja mun olisi tarkoitus jatkaa rannikkoa pitkin Mancoraan. Meilla on treffit sitten joskus Bogotassa, Columbiassa.