Reissaan nyt yhden hollantilaisen pojan kanssa. Ma en edes pida siita. Silti ma olen sille todella mukava koko ajan. Se tykkaa musta, mika on kovin herttaista. Silla ei ole pienintakaan aavistusta, etta fiilistelen jo valmiiksi tammikuun ensimmaista, kun paasen siita eroon. Miehet on niin outoja.
Eihan tama yksin matkustelu ole aina helppoa. Onneksi se poika on ollut vatsataudissa, oon saanut menna aika paljon itsekseni. Se on 24 ja se ei uskalla matkustaa yksin. Aika sairasta.
Ma olen aivan uskomattoman hyvalla tuulella. Luin eilen mun meilit ennen kuin lahdin baariin. Vitsi te olette ihania! Faija on edelleen sita mielta, etta tulen kotiin helmikuun 13. Helle yrittaa kuitenkin sorkkia mun lentoja Killroyn kautta. Saattaa olla, etta se onnistuu.
Herranjumala naita ihmisvartaloita taalla! Ma en pysty keskittymaan kirjottamiseen, kun koko ajan tosta vieresta kavelee poikia lautojen kanssa. Kuumaa...! Tottakai mulla on taalla ikioma surffipoika. Surffipoika, joka osaa salsaa. Mulla on vaan niin hyva fiilis koko ajan, etta tata pitaisi alkaa purkittamaan.
Jos Helle saa muutettua mun lennot, ostan laudan ja jaan Mancoraan ainakin kuukaudeksi. Hei Miltsu muru, miten Buenos Airesissa menee? Mulla alkaa olee jo ikava sen pojan kanssa hengatessa. Silla on enemman hiusaineita mukana, kun Mileenalla. (3 pulloa)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti