Ma luulen, etta alan pikkuhiljaa taas olemaan se Hanni, mita ma joskus olin. Mulla on ollut aika paha mieli Antin takia, mutta se alkaa nyt ihan oikeasti vaistymaan. Musta tuntuu hyvalta koko ajan -myos iltaisin. Tiedatte varmaan sen fiiliksen, kun heraa aamulla hymyillen ja se hymy jotenkin juurtuu kasvoille. Ma olen hymyillyt 3 paivaa putkeen lopettamatta hetkeksikaan. Se saattaa toki johtua ihan siita alkoholimaarasta, mita ollaan kulutettu, mutta saattaa tassa olla jotain muutakin. Musta tuntuu hyvalta.
Ai niin, hyvaa uutta vuotta kaikille! Mulla oli kevyesti elamani paras uusvuos. Oon hengaillut Ginon ja paikallisen surffipopulaation kanssa tassa hetken. Aivan uskomattomia ihmisia. Kukaan ei puhu sanaakaan englantia, mutta ymmarretaan toisiamme loistavasti. Uudenvuoden yo vietettiin rannalla ampuen raketteja. Toki pyorahdettiin baaritkin lapi. Mun kamera pollittiin jossain vaiheessa. Eipa mua edes harmita. Aiti lahettaa mun videokameran tanne, milla voin sitten rapsia kuvia.
Pakkohan mun uusista surffitaidoista on saada jotain kuvamateriaalia. Nikke ei vielakaan usko mua. Mikaan tassa maailmassa ei ole niin siistia kuin saada hyva aalto. Ei surffattu pariin paivaan lahinna paivakanneilyn vuoksi, mutta tanaan vedettiin melkein koko paiva. Eilen kateltiin vaan Ginon surffivideoita. En tiennyt kuinka hyvan surffarin karanneen laudan pelastin silloin muutama paiva sitten.Ginon kanssa on aika hyva olla aalloilla. Meilla on selkea diili. Gino saa kaikki isot ja ma surffaan niilla pienemmilla. Tanaan surffattiin samoilla aalloilla delffiinien kanssa. Voiko olla mitaan parempaa. Ne oli 10:n metrin paassa musta.
Ma taidan jaada vahan pidemmaksi aikaa, mita suunnittelin. Sain kiinni siita fiiliksesta, mika osuu kohdalle muutaman kerran elamassa enka todellakaan aio paastaa irti. Mulla on taalla kaikki enemman kuin hyvin. Gino oli sita mielta, etta en voi asua sellaisessa laavassa kuin Las Terrazas, joten muutan huomenna sen kampille.
Eihan mulla mitaan asiaa ollut, mutta yritan tassa kerata rohkeutta viela tovin. Mun pitais tavata Ginon vanhemmat ihan kohta. Vahan jannittaa, itseasiassa aika paljon, mutta ei se ainakaan voi huonommin menna kun viimekerralla. Ma tiedan etta sen vanhemmilla ei ole mitaan syyta vihata mua, mutta taa fiilis alkaa lahentelemaan jo paniikkikohtausta. Mulla taitaa olla vahan traumoja.
Joo, nyt ma lahden. Ei vaan voi jannittaa nain paljon...
Ja hei, Mileenalla on kaikki vahintaankin yhta hyvin kun mulla. Luin asken sen meilin. Kivalta vaikuttti Argentiinakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti